 |
| Tästä alkaa Tuulimarijan torso |
 |
| Ups! Nyt se alko luhistua. |
 |
| Mitäs siitä!Aloitetaan alusta. |
 |
| Soon hyvä nyt |
Kerhomme kokoontuu keskiviikkoiltaisin, 19.9. rakentelimme torsoja punasavesta. Torsohan tarkoitti alunperin rikki mennyttä antiikin veistosta, täydellisessä torsossa ei ollut mitään raajoja eikä päätä, osatorsossa joitakin raajan osia tai pää oli säilynyt.
Useimmat muotoilivat savinaisia, ja ihmekös tuo, kun joukkomme on pelkästään naisia. Joten tuntimme oli varsinaisia savinaisia siis monessa mielessä. Kun veistoksen koko kasvaa on savityön oltava ontto polttoa varten.Siihen löytyikin monta konstia: työn alussa vain työntää peukalonsa työn sisään alhaalta ja levittelee vähän auki tai työn voi kaivertaa silmukkaraudalla ennen viimeistelyä, saven voi kaulia ensin paksuksi levyksi ja kietaista sitten levyn työn rungoksi ja neljäs keino on lähteä kokoamaan työ makkaratekniikalla,jolloin se on alusta asti ontto.
Kuten kuvista voitte päätellä naisia syntyi monenmoisia laihoista pulleisiin, jollakin on siivet ja toisella liehuvat helmat. Työt ssyntyivät hyvää vauhtia ja jotkut ehtivät irroitella savesta muutakin hauskaa.Ja nauru maistoi kun savinaisia välillä lihotetiinn,välillä taas laihdutetiin.
Soon hyvä ku ei aina ota niin vakavasti ja uskaltaa nauraa ittelleen ja työlleen.
 |
| Susannan odottava äiti siivet sai |
 |
| Aijan tytöllä helmat heiluu kai |
 |
| Vuokon nainen uhkein poivin |
 |
| Fannin tytöllä napa somin |
 |
| Vuokon torso kaikille huutaa: |
 |
| Katariinan mimmi on mulle mieleen |
 |
| Aijan toinen ei mennyt pieleen |
 |
| Taitaa se tarkkailla Kaisan pöllöä |
 |
| Katsooko Susannan lapsi töllöä? |
 |
| En nyt muista kenenkä kissa. |
 |
| On ensi viikko jo aatoksissa. Vain blogin seuraaja tietää saa, mitä Tarja miettii, miten jatkaa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti