Vieras koira ja muita harjoituksia

Puuhiilikynällä harjoittelimme aluksi realistisia aiheita: keskustelimme siitä, mitä realismi on.Onko se vain valokuvantarkkaa jäljentämistä vai tapa tarkkailla maailmaa, etsiä kuvausaihe? Päädyimme siihen, että kyse on enemmän maailman tarkastelutavasta ja työn sisällöstä kuin jäljentämisestä.

Annen piirroksen lähtökohtana oli perhealbumin kuva: Anne isänsä kanssa verkkoja selvittelemässä

 

Jennin tutkielma omasta huoneestaan
 

Erican työn voimakkaat kontrastit ja aiheen pelkistäminen tekevät piirroksesta modernin, vain pari esinettä muistuttaa realistisesta lähtökohdasta. Kenties juuri näin syntyi aikoinaan moderni taide: pelkistämisen ja tyylittelyn kautta.

Seuraavalla kerralla otimme tutkimusaiheeksi eläinten piirtämisen. Koska kurssille olisi mahdoton oikeita eläimiä malliksi tuoda, tyydyimme omiin valokuviin ja luontokirjoihin. Jos haluaa biologisesti tunnistettavan eläimen, niin pakko on tarkistaa luonnontieteellinen lajinmukaisuus, muuten alkaa piirtämään mielikuvitusolentoja -  ja mikäs siinä, jos satua kuvittaa.

Aleksin lempieläin on kotka

Vuokko N:n preeriakoira vartioi reviiriään. Aiheessa oli hyvä harjoitella turkin kuvaamista.

Jennin koiran kohdalla totesimme tekovaiheessa, että piirroksessa saa enemmän luonnetta esiin kuin valokuvassa.

Tässä se vieras koira...Vuokko K:n oma koira mallina

 Tässä vaiheessa lienee paras kertoa tarina tosielämästä. Vuokko K. sai piirroksen koirastaan valmiiksi ja oli tyytyväinen siihen kuten me kaikki muutkin, olihan se erittäin hyvin onnistunut. Vuokko vei työn kotiinsa ja asetti se pöydälle tukea vasten pystyyn. No, sitten  siihen tulee Vuokon oma mallina ollut koira ja jäykistyy - tuijottaa kuvaa ja kysyy epäilevästi - vuh.. Vuh? Sitten se kiertelee ja kaartelee ja alkaa haukuskella . Jo on kumma koira, kun ei vastaa! Vieras koira, joka vain tujottaa.




Vuokko K. harjoitteli kotona lisää puuhiilikynän käyttöä ja eläinaiheita. Tässä utelias karhu. Huomaa taustan monipuolinen käsittely. 




Tähän maisemakuvaan Vuokko K.lisäsi vesiväriä. Aihe oli ajankohtainen, juuri tällaiselta Kittilässä näytti syyslomaviikolla, ensilumi oli satanut, oli vähän pakkasta ja täysikuu.

Seuraavaksi siirryimme lyijynäharjoituksiin, niistä lisää seuraavassa 1-kurssin blogissa.