Monenmoista maalausta

Essin orkideatutkielmaa

Vuoden viimeiseen blogiin kokosin syksyn varrelta erityyppisiä töitä, joita ei ole aiemmin kuvattu. Täytyy todeta, että monien hyvien töiden kuvaus ei onnistunut syystä tai toisesta: yläasteen kuvataideluokan halogeenilamput vääristivät maalauksen värit tai opiskelija ehti pakata ja viedä työnsä kotiin. Tarjan maalauksia valmiina en juuri  ehtinyt kuviin saada. Marketankin maalaukset onnistuivat välttämään kameran, hän on myös työskennellyt osaksi kotosalla kun työesteet ovat estäneet kerhoiltaan osallistumisen.

Viimeinen kerho pidettiin yläkoulun kuvisluokassa

Loppusyksystä tuli murheita myös kerhotilan suhteen. Viimeinen kerhokerta siirrettiin yläkoulun kuvataideluokkaan ja tammikuun alussa katsotaan, missä jatketaan. Valaistus siellä on parempi mutta oman ongelmansa tuottaa sitten materiaalien rahtaus edestakaisin ja töille siellä ei ole säilytystilaa. Mutta uskomme, että asiat ratkeavat parhain päin ensi kevään aikana.

Vuokko K. on opiskellut ahkerasti suorittaen kahta kurssi, ykköstä ja viitosta. Tämän koiran katse oli kameran etsimessä niin oikean, että kuvaaja huusi ...IIK, se on elävä. Kamera kuitenkin kuvaushetkellä tarkentaa, joten valokuvassa kyllä näkyy, että piirretty se on. Kuvassaan Vuokko K. on käyttänyt mustalla paperilla sävytettyjä puuhiilikyniä.

 

Vuokon koivikkomaalaus latistui valokuvassa luokan valojen vuoksi, mutta makrokuva koivujen kyljestä näyttää mahtavalta. Huurrekoivuistakaan ei julkaisukelpoista kuvaa saatu aikaiseksi.

 

 

  

Arjan enkelimaalauksessa taustapinta halkeilee hienosti. Väri on ohutta ja työskentelyssä käytettiin paljon niin maalinesteitä kuin palettiveistäkin.

 

 

 

 

Arja maalasi lopuksi paperimassasta muotoilemansa lumiukon kotinsa verannalle. Sen myötä viitoskurssi toivottaa kaikille blogin seuraajille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Nyt perinteiset maalaustyöt jäävät syrjään joksikin aikaa kun kevääksi siirrymme kokeellisempiin töihin.

    

 

 

Sivellin- ja tussipiirustusta

Sivellin- ja tussipiirustusilta oli poikkeuksellisen pitkä, koska teimme kaksi kerhokertaa samana iltana. Ihailimme aluksi kiinalaisia siveltimiä ja Kiinan siveltimenkäytön mestareita menneiltä ajoilta. Leikisti oltiin vähän aikaa kiinalaisia - opettelimme kuvan perusteella pitelemään sivellintä kädessä kiinalaisittain, sehän poikkeaa täysin tästä meidän länsimaisesta tavastamme pitää sivellintä.

Huomasimme, että kun pitää sivellintä kädessä näin, niin piirtäjän ryhtikin paranee, kun sivellintä kuljetaan kohtisuorassa paperia vasten ja koko keho osallistuu piirtämiseen, ei vain ranne tai sormet. Koetimme myös henkisesti lähestyä kiinalaista maisemamaalauksen filosofiaa, tyhjän tilan ajatusta. jossa kuvassa oleva tyhjä tila on yhtä tärkeä kuin kuvan muut osat.

Sivellinpiirustuksessa käytimme tussin sijasta mustaa vesiväriä. Oikeita kiinalaisia siveltimiä meillä ei ollut vaan oli tyytyminen koulusiveltimiin.



Vuokko K. totesi harjoituksen lomassa, että onpa vaikea tottua ajatukseen, että kuvassa voi olla tyhjää. Tekee mieli täyttää tyhjät pinnat.

Aleksi matkasi ajatuksissaan selvästi itäisille maille

Kahvitauon jälkeen otimme käsittelyyn vanhan ajan mustekynät, joiisa puuvarteen voi vaihtaa erilaisia teriä. Katsoimme tasa- ja pyöröteriä, piirtämiseen käytimme hiusterää ja nesteenä pullotussia. Tussilla piirtäessä on oltava uskallusta: jokainen piirtimen veto kun on hyväksyttävä ja mahdolliset tussiläiskät vain pitää ujuttaa osaksi työtä. On siis ajateltava jokainen käden liike etukäteen, koska korjauksen mahdollisuutta ei juuri ole.

Annen tarkkaa kädenjälkeä hiusterällä
 

Jennin tussiterän käyttöä, käytössä taitaa olla ohuehko tasaterä. Kuvan pohjana sanomalehtikuva.

 

Vuokko K. on käyttänyt kotkanpoikasissaan hiusterän ohella myös muita teriä.

Seuraavalla viikolla teimme iltaretken Särestöniemen taidemuseoon. Mielenkiintoisen ja perusteellisen tutustumisen jälkeen viivähdimme vielä kahviossa tunnin piirtämässä. Tällä kertaa mukana oli ns. säiliökyniä, nestemäisiä tussikyniä, mukana meillä oli 0.3 ja 0.7 mm:n kyniä. Alun perin oli ideana piirtää vanhassa Särestössä, mutta edellisten päivien lähes -40 asteen pakkaset olivat jäähdyttäneet  taloa niin että terveyssyistä  pitäydyimme kahvilassa piirtämiseen. Mutta löytyihän sieltäkin erilaisia aiheita ja kuvastoa. Oli soma rauhoittua hetkeksi piirtämään ja mietiskelemään Särestöä ja taitelijaelämää.

Jenni kokosi postikorttiinsa  näkymiä kahviosta, sen esineitä ja julisteita

Kuva Reidarista sopi oikein hyvin  Ewan tussikynäharjoitukseen.

Reidarin joulupukkimainen olemus toivottaa samalla ykköskurssilaisten puolesta hyvää joulua kaikille blogimme seuraajille.

Istuva tyttö ja muita harjoituksia

Ykköskurssilaisten kanssa ohjelmaan kuului henkilökuvaharjoitukset. Aluksi kertasimme ihmisen mittasuhteet ja sitten vuoron perään olimme toistemme malleina croquis-piirustuksessa. Totesimme että vaikeaa on, mutta samalla hauskaa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä töistä, jos nimeä ei ole näkyvissä, en uskalla nimetä tekijää, sillä en muista enää ulkoa varmuudella, mikä on kenenkin työ.

 

 

 

 

 

Tietenkin peruskurssiin kuuluu myös kasvojen piirtämisharjoitukset. Niihin valitsimme tekniikaksi värikynät ja teemaksi eri ikäiset ihmiset. Lasten kasvojen pyöreys on toista kuin vanhuuden rypyt ja mitä kaikkea siihen välille mahtuukaan.  

 

Vuokko K:n tutkielma lapsenlapsestaan

 

Ewa käytti harjoituksessaan sanomalehtikuvaa pohjana.

 

                                                                                              

Vuokko N:n myhäilevä Reidar

 

 

 

Aleksin nuori mies aamukahvilla

 

Seuraavaksi ykköskurssi harjoittelee sivellin- ja tussipiirustusta. Tarkoitus on käydä myös Särestössä ja taiteilla siellä vähän vierailun päätteeksi.