Harmoniaa ja disharmoniaa



 

 

Seuraavaksi siirryimme maalauksissamme kokeilemaan harmonian luomista työhömme sekä käyttämään pientä disharmoniaa tehokeinona. Yllä olevassa Tuulimarijan maalauksessa on käytetty lähiväriharmoniaa, muita harmonian päälajeja ovat valööriharmonia ja vastaväriharmonia. Useimmiten hyvässä työssä valööriharmonia toimii yhtaikaa jonkin toisen harmonian kanssa.

Harmonia - sanalla on mukava suomennos: sopusointu. Se kertoo, että värit ovat sovussa keskenään ja sointuvat hyvin yhteen, värit miellyttävät ihmissilmää. Tässä on tietenkin henkilökohtaisia ja kulttuurisia eroja, mutta useimpia ihmisiä miellyttävät samat väriyhdistelmät. Dishamonia tarkoittaa riitasointua - värit näyttävät pidemmän päälle riitelevän työssä, että kuka se saisi olla se suurin ja mahtavin.Pieni riitasointu on taiteessa ja varsinkin tekstiilitaiteessa yleisesti käytetty piristävä tehokeino. Monet Marimekon raitapaitakankaat ja muutkin tekstiilit ovat siitä tunnettuja.

 

Birgitan maalauksessa alussa vain viridianvihreää ja kylmää punaista, lisäämällä keltaoranssia puiden taakse tunnelma muuttuu  - pieni disharmonia herätti työn eloon. (Valitettavasti valokuva ei tee oikeutta - kuvausolosuhteet heikot.)

Kaisan kukat maljakossa perustuvat vastaväriharmonian käyttöön - siitä löytyy punaista ja vihreää, sinisen vastavärinä hiukan oranssia. Kun katsot tarkkaan, löydät kylmää ja lämmintä punaista ja kylmää ja lämmintä vihreää.

Vuokko maalasi puut ruskean sävyin ja taustan violetin sävyllä - lopuksi puiden ympärille hiukan turkoosia - pieni disharmonia toimii. Tämän maaalauksen teossa totesimme, että kaikkia värejä ei saa sekoittamalla - kyseinen turkoosi vaati turkoosin värinapin, joka löytyi Birgitan varusteista. Se oli oma väripigmenttinsä, joka ei sekoittamalla syntynyt, vaikkka kaikkien kerholaisten paletit käytin läpi.

Tässä Fanni kokeili disharmonian tekemistä - kaikkia mahdollsia värejä sen kummemmin miettimättä.

 

Viimeiseksi Marketan utukuva. Lukija voisikin osallistua ja kertoa, mikä harmonia tässä toimii vai peräti pieni disharmonia. Kauniita värejä, mutta aina ei ole helppo sanoa, minkä teorian mukaan ne olisi järjestetty. Teorioista viis kun vain hauskaa olisi kun maalaa! Soon hyvä! Eikö vain?