Liimailua ja vähän herkistelyäkin

Kollaasiharjoitukset ovat jatkuneet, osin kotona, osin kerhoiltoina ja välillä ryhmätyönäkin. Kokeiltu on niin tapetin, tilkkujen kuin nappienkin liimausta. Kurssin ohella Birgitta on keskittynyt tulevan maalausnäyttelynsä valmisteluun ja Vuokkohan suorittaa kahta kurssia yhtaikaa, itsekin valmistelen näyttelyn avajaisia ja Levillä työskentelevät painavat sesonkikiireissä, joten monenmoista toimintaa riittää kaikilla. Siksi onkin ihan hyvä välillä rentoutua porukalla - kollaasiharjoituksia kun on turha liian vakavasti ottaa, mielikuvitus ei toimi, jos liian ryppyotsaisesti taidetta harjoittaa.

Tarjan ensimmäinen kollaasi sai alkunsa talvipäivän lyhyestä auringonkierrosta. Työ muutti olennaisesti luonnettaan taustan ihmismassoista ja tutunomaisesta saarnaaja-tyypistä, se saa katsojasta riippuen joko poliittisia, uskonnollisia ja jopa ironisia tulkintoja.

Jotkut kurssilaisista ovat aiemmin harrastaneet tilkkutaulujen tekemistä opiston kursseilla ja pyysinkin Vuokkoa tuomaan jonkin vanhan työnsä. Niistä kun hyvin näkee työn liimausjärjestyksen - työtä aletaan koota ylhäältä alas. Tarjaltakin löytyi kesken jäänyt tilkkutyö ja nyt se on hyvä tehdä valmiiksi, kun se osuu hyvin tämän kurssin ohjelmaan. Tarjan aloittamaan ikkunatyöhön sekä Arjan ja Vuokon yhteistyöhön palaamme myöhemmissä blogeissa, jahka työt valmistuvat.

Vuokon tilkkuliimausta sadunkuvitustyössä.

 



Arja ja Vuokko aloittivat ryhmätyönä isonkokoisen kollaasin, jonka pohjassa käytetään samaa tekniikkaa kuin edellisessä tilkkutyössä. Materiaalina tapettirullat ja puristettu pakkauskenno.

Marketan iso A sisältää lyhykäisesti kuvallisesti suomalaista design-historiaa: pyramidin pohjalla maailmanmarkkinoilla menestystä hakkaava angry birds-maailma, sitten on marimekkoa ja huipulla ikivihreä muumiteema.

Marketta yhdistää toisessa kollaasissaan hienosti akryylimaalausta liimattuihin kukka- ja verhoelementteihin.

 

Kaisan iloisen värikäs työ, jossa hän käyttää aiempien kurssien ylijäämämateriaalia, maalauspohjia ja grafiikan koevedoksia.

 

 

Katariina ehti ensimmäisenä rakentamaan esinekollaasia. Poistetut sutit, pahvipohjat, napit ja raamit löysivät paikkansa.

 

 

 

Tuulimarijan kotityö: mukavia muistoja, rakkautta ja lämpöä.

Lopuksi Birgitan yksinkertaisesti rakennettu herkkä kollaasi. joka koostuu vain kolmesta osasta. Ohuen silkkipaperin takana vanha akvarelli ja päällimmäisenä lentää akvarellikokeilusta leikattu pikkulintu.

 

Lennä, lennä lintuni

kohti maailmaa.

Muista että sielusi

taide avartaa.

 

Kollaasien kokoilua

Tammikuun puolessavälissä alkoi kurssi 6, jonka omistamme kollaasien teolle ja fantasia-asun suunnittelulle ja teolle. Aluksi tutustuimme vähän kollaasitaiteen historiaan ja eri tyyleihin sekä eri tapoihin koota kuva.

Ensimmäisessä harjoituksessa revimme sanoma- ja aikakausilehdistä materiaalia, jota sitten sai täydentää halutessaan maalaten ja piirtäen. Kollaasia tehdessä huomaa, kuinka ihmisen ajatus on lujasti kiinni kuvan esittävyydessä: on vaikea ajatella materiaali vain väripintana, helposti jää kiinni siihen, mitä kuva esittää. Toisaalta mielenkiintoisia teemoja saa yhdistelemällä kuvia uudella tavalla - eri kuvien rinnastaminen saa syntymään uuden tarinan. Esimerkiksi Kaisan työssä eri kuvat kertovat tarinaa ihmisen elämän kulusta nuoruudesta vanhuuteen ja lopuksi lisätty teksti vielä kysymyksen katsojan kuolevaisuudesta.

Kaisan ensimmäinen harjoitus: lehdistä revittyjä kuvia ja tekstiä.
 

Aija kokosi työnsä vanhalle tapetille, romanttisen taustaan liittyivät aikakausilehtien saman tyyliset kuvitukset. Kuvassa yksityiskohta työstä.

Katariinan paperitilkkutyössä käytettiin hyväksi vanhoja akryylimaalausten  suttupapereita ja paletinpohjia.

Krouvimpaa jälkeä saimme aikaan kun siirryimme käyttämään sekalaisia väripapereita -syksyn maalauskurssilla säästettiin vanhat akryylipaletit ja värinloput sekoiteltiin tunnin lopussa alustalleen. Näin saatiin mukavasti eri värisiä papereita, joista kirjavuuttakaan ei puuttunut.

Yhtenä harjoituksena oli koota dokumentaarinen kollaasi, jossa voi käyttää hyväksi omia valokuvia, piirroksia, kirjeitä ja miksei esineitäkin. Omia valokuviahan voi skannata, tulostaa ja käsitellä sitten mielensä mukaan leikellen ja väritellen. Dokumenttihan sisältää historiaa - oma elämä liittyy suurempaan kokonaisuuteen, niin Suomen kuin koko maailmankin tapahtumiin. Siten kuvan rakentamisessa voisi siis käyttää omien kuvien ohella myös sanomalehti- tai vaikkapa kirjojen tekstiä.

Kaisan Pariisin-matkan innoittama kollaasi: omat perhekuvat ja valokuvat yhdistyvät postikortteihin ja museoiden esitteisiin

Lastenhuone- kollaasissaan Katariina käytti lastensa piirustuksia ja kirjoitusharjoituksia. Mukaan mahtui myös äidin kahvikuppi ja hiukan omaa tunnelmointia kera kynttilän ja ruusun. Nuoren perheen elämää.

Tuulimarija rakentaa työtään. Kuvien päälle tuli väriä, hiekkaa ja liimaa.

Tuulimarijan naishahmo rakentuu perhe- ja omakuvista, mukana on niin esivanhemmat kuin omat nuoruuskuvatkin. Kaikki ne sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi - kuten meissä itse kussakin menneisyys tiivistyy nykyhetkeksi.

 Harjoitukset jatkuvat vielä, mutta tässä vaiheessa voi todeta, että kollaasi on yllättävänkin vaativa ja hidaskin tekniikka, jos taidetta haluaa aikaiseksi saada. Se vaatii työvaiheessa paljon harkintaa ja ajattelua - ja toisenlaista ajattelua kuin piirtäminen tai maalaaminen. Se voi antaa myös paljon - niin filosofisen ajattelun kuin hervottoman naurunkin aiheita.