Selluloosaa

Muutama viikko sitten aloittelimme paperimassa- tai oikeastaan sellumassatöitä. Yllä oleva pieni,muutaman sentin kokoinen hahmo on ensimmäinen kokeiluni,testasin.miten massa kuivuu ja miten se käyttäytyy. Runko on rautalaanganpätkä, maalarinteippiä ympärillä.

 Massan teimme selluvillasta, josta käytetään nimeä puhallusvilla, samaa ainetta.mitä käytetään rakennuksissa ja joka on tehty kierrätyspaperista yms.Liimana käytimme alussa pelkästään tapettiliisteriä. Viimeisiin eriin olen laittanut liisterin sekaan myös eri keeperiä ennen sellumassan lisäämistä.Ongelmana on ollut massan vettyminen, vaikka massa tuntuu tekopäivänä hyvältä, se vettyy kummasti ja itse massa tuntuu kumman rakeiselta.Löysin myös varastosta vanhaa kaupan valmistapettiliimaa, jota oli jäänyt pöntön pohjalle.Lisäsin siihen suoraan sellua ja käteen massa tuntui oikein hyvältä,ainakin tekopäivänä. Jatkoa ajatellen joudun kokeilemaan vielä ja miettimään,miten massan saisi säilymään hyvänä.

Töiden runkona on käytetty rautalankaa, verkkoa tai jopa valmiita,vanhoja leluja, pahvia ja paperiakin.Seuraavassa kuvasarjassa muutamia työvaiheita ja lopputuloksia.Tarja ja Tuulimarija ovat työstäneet massatöitä myös kotona.

Arjan kuusityö valmisteilla, toisessa kuvassa enää maalausta vailla.

Nallea kuorrutellaan ja oravalle tehdään runkoa 

Häntä sai tuuheutta ja korvat ja turkki lisäystä

Kurren ensimmäinen massakerros
 





Nalle sai kaluahuivin, myssyn ja väriä





Arjan tottutytön syntyvaihetta


 

 

Tonttutytön vaatteita muotoillaan



 

Tarja on jatkanut muotoilua kotona, Maria saanee rinnalleen Joosefin.

Poltettujen savien jälkikäsittelyt

 

Poltamme savityöt yläkoulun savipajan uunissa.Sitä varten työt kuskataan pihan yli ja polton jälkeen taas takaisin. Kuvassa uuni lastattu saven raakapolttoa varten, punasavelle riittää 900astetta. Sähkön säästämiseksi uuni kootaan täyteen, kuvassa myös alakoulun kerholaisten muovailuja. Raakapolton jälkeen savityöt on joko maalattu akryyleilla tai sitten lasitettu, lähinnä torsot jätettiin ilman käsittelyä.

Lasituksessa käytimme punasavelle sopivia matalan polton lasitteita, polttolämpötila 1040-1100.Eri värit käyttäytyivät poltossa eri tavalla ja lopputulosta oli vaikea ennakoida, vaikka koepoltto tehtiinkin ennen lasitusten aloittamista. Kirkas lasite ei kaikissa töissä sulanut kunnolla, syylliseksi epäilen uunia, jonka tarkasta lämpötilasta ei ole varmuutta. Sininen lasiten ei juuri sinisyyttään näyttänyt, parhaiten näytti toimivan konjakki-niminen tummanruskea lasite.

Katariinan tontut saivat lämpimän jouluilmeen akryylimaaleista

 




Tuulimarija aloittelemassa lasitusta










Reliefi lasituspolton jälkeen

Tuulimarijan kauhakulho ja teepussin alunen



 

Tarjan hauva tarvitsi 2 lasitusspolttoa,sillä ensimmäinen oli liian läpikuultava

Fannin kynttiläalustat

Kaisan pöllön ja ruukun lasitus onnistui, valokuva ei tee oikeutta reheville värisävyille

Aijan tarjotin valmiina

Vuokon kynttilänaluset

Arjan keppihevoselle lasitettin vain suitset



Aijan nallevati lasitettuna








































 

Kotitöitä

Taiteen perusopetuksen yksi kurssi sisältää 50 tuntia, kaikkiaan kursseja on 10 eli perusopetus on suoritettu 500 tunnin jälkeen. Revontuliopistossa tahtina on ollut kaksi kurssia vuodessa, joten tällä tahdilla opintoihin menee viisi vuotta. Tämä kurssi on kurssi numero kolme.

 Osa opinnoista on kotitöitä  ja kotitöillä voi korvata  poissaoloja. Kurssipaikan välineet, tilat ja aika asettavat omat rajoituksensa, erikoisempia töitä voi halutessaan tehdä kotona. Myös opiskelijan aiempia taideopintoja voidaan huomioida. Olen koonnut tähän muutaman esimerkin kurssilaisemme Vuokon kotitöistä, osa on hänen aiempaa tuotantoaan.

Puuveistos: enkeli on koottu luonnon muovaamista oksista ja kelonkappaleista
 

Pajutyö

Vuokko on harrastanut aiemmin paljonkin paperimassatöitä. Siksi hän pystyi neuvomaan meitä monessa kohdin. Saimme häneltä mm.säkin sellumassaa, josta on tehty niin nukenkasvoinen tyttönen kuin tonttukin.

 

 

 

Kattokruunu lusikoista ja vanhasta pokaalista




 

Nyt se taipuu

Tarjan riikinkukko pörhistelee jo

Rautalanka alkaa taipumaan jo kummasti. Tarja ja Vuokko olivat tehneet kotiöitä. Tarjana arvoitus ratkesi - riikinkukkohan siitä tulee,on jo loppusuoralla, pyrstön koristesilmiä aseteltiin. Vuokon eläinhahmo sai villakoiran muodon toimiitamassa koiralle tyypillistä tehtävää.

Muutakin puuhattiin.Savityöt tulivat poltosta ja pari kerholaista maalasi niitä. Tulevina viikkoina niitä maalaillaan tai lasitetaan tarpeen mukaan. Seuraavaa viikkoa varten vaivattiin paperimassaa - tapettiliisteriin sekoitettiin selluvillaa, rakennuksilla köytettävää ns.puhallusvillaa. Rautalangan jälkeen kokeilemme paperimassaveistosten tekoa.

Pyrstöön tulee vielä lasihelmiä

 

Runko elefanttilankaa - päällä ohutta,kihartuvaa rautalankaa